Kissa-allergia

Kissan tärkein allergeeni on Fel d 1 -niminen proteiini. Kissa tuottaa sitä pääasiassa ihonsa rauhasissa ja syljessään. Kun kissa puhdistaa itseään, proteiini kuivuu turkkiin ja irtoaa hilseenä pieninä hiukkasina.

Nämä hiukkaset ovat pieniä ja tarttuvia. Ne leijuvat ilmassa pitkään, tarttuvat kankaisiin ja seiniin ja kulkeutuvat vaatteissa. Siksi kissan allergeenia löytyy myös koteista, luokkahuoneista ja toimistoista, joissa ei ole kissaa. Se voi myös säilyä kuukausia sen jälkeen, kun kissa on muuttanut pois.

Tyypillisesti kerrotaan kutisevista, vetistävistä silmistä, aivastelusta ja tukkoisesta nenästä muutamassa minuutissa kissan lähellä tai kodissa, jossa on kissa. Joillakin iho punoittaa ja kutiaa kohdassa, jota kissa on nuollut tai raapaissut. Astmaa sairastavilla rintaa voi puristaa tavallista enemmän.

Jos oireesi ovat pahempia sisällä ja ne jatkuvat ympäri vuoden, kissan tutkiminen on perusteltua pölypunkin ja homeen rinnalla.

Mikään kissarotu ei ole vapaa Fel d 1:stä. Joitakin rotuja markkinoidaan hypoallergeenisina, mutta tutkimukset eivät ole osoittaneet, että mikään rotu tuottaisi sitä luotettavasti vähän. Määrät vaihtelevat paljon enemmän yksittäisten kissojen välillä kuin rotujen välillä. Kastroimattomat urokset tuottavat yleensä enemmän.

Jos mietit kissan ottamista, testitulos on hyödyllinen tieto, ja keskustelu lääkärin kanssa on vielä parempi.

Sormenpäänäytteestäsi laboratorio mittaa IgE:n neljälle yksittäiselle kissan proteiinille (molekyylikomponentille) osana 300 allergeenin ja allergeenikomponentin paneelia. Samassa paneelissa ovat myös koira, hevonen, kani, marsu, hamsteri ja muut eläimet. Näet siis, liittyykö tulos vain kissaan vai eläimiin yleensä.

Positiivinen tulos tarkoittaa herkistymistä, ei varmistettua allergiaa. Jotkut ihmiset ovat herkistyneet ja elävät kissojen kanssa ilman oireita. Laboratoriovastauksessasi jokaiselle arvolle annetaan luokka asteikolla Negatiivinen–Erittäin korkea, ja voit käydä sen läpi lääkärin kanssa.